No niin, nyt siihen yllätykseen! En siis odota kaksosia vaan ihan yksi Börjeläinen tuolla vaan hengaa ;) Eli, jos kelailette takaisin päin blogiani, kirjoittelin joululahjatoiveista ja kerroin sitten että vaikka sovittiin että ei osteta lahjoja toisillemme Bamsen kanssa niin eihän se taaskaan totellut. Sain siis kaksi pienoista pakettia jotka sitten sai avata vasta jouluaattona. Vietettiin joulu sitten erillään, minä Suomessa ja tuo Leedsissä ja en oikein niitä lahjoja sitten edes mietiskellyt sen enempiä koska olin satavarma että tiesin mitä ne sisältää.
Tämä yllättävä pukettihan oli se pienempi niistä - kuution muotoinen ja kohtuu painava. Olin varma että hajuvettä saisin, koska aikaisempi halpis hajuveteni kuulemma haisikin halvalta (aaahhahahah ;D) MUTTA eipä ollutkaan hajuvettä.
Avasin paketin ensimmäisenä koska jännitysmomentti oli poissa koska tiesinhän mitä paketti sisältää. Avasin lahjapaperin ja en nähnytkään jotakin kivaa hajuvesilootaa vaan ihan täysin valkoisen pahvisen pakkauksen. Tässä kohtaa mietin että se on varmaan ostanut jotain ihan halpahallihajua hence the packaging. Avasin sitten tän pahvikuorenkin ja näin mustaa nahkaa, komean näköisen "kotelon" ja EEEEEEEEEIIIIIIIIIKKKKKÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ. Aloin itkemään samantien ja äiti hyökkäs kylkeen kiinni että no mikä on ja mä soperran että "no ei sen pitäny tää olla" ja pikkuveli nykii paketin kylkeä että "no mitä siellä sitten on" - "no se kello mitä oon ihaillu puoli vuotta ja mitä sen EI pitänyt ostaa".
Olin siis ihaillut erästä Michael Korsin rannekelloa jo iäisyyden ja aina kun kävelin sen koruliikkeen ohi, pysähdyin, huokasin kosketellen näyteikkunaa ja jatkoin matkaani töihin. En tavallisestikaan törsää rahaa, varsinkaan itseeni. Harvemmin myöskään ihastun näihin merkkituotteisiin vaan löydän sitten jonkun jäljitelmän joka kelpaa. Mutta tämä kello .. ei pers.. en ees osaa kuvailla kuinka paljon sitä halusin ja kuinka kuitenkin taistelin vastaan koska olihan se aika kallis. Ja nyt, nyt mulla on se! Mulla on mun Mikke, se on mun mun MUN! :))) Kävin tänään lyhennyttämässä sen rannekkeen ja sain komistuksen vihdoin ranteeseeni killumaan. Ihana ihana ihana! Tarkistan kellonajan ehkä puolen minuutin välein jotta saan kurkkaa hihan takaa mun Mikkeä! Hahaha oon aivan sekaisin tästä - materialisti-Niina is in the building! Ah, täydellinen.
Ja minähän en siis edes ostanut joululahjaa ko. herralle koska sovittiinhan me niin. Noh, little does he know, oon keräillyt täältä Suomesta nyt tuliaisia vähän enemmän kuin tavallisesti ja lupailin että nooooo ens vuonna saat sitten oikeita lahjoja ;) Kyllä se saakin. Ostan sille kuun.
Saanko siis esitellä, uusi rosékultainen rakkaani, MIKKE:
Ja sain innostuksen lakkaamaan kyntenikin nudeksi jotta sopivat Miken sävyihin, ja tämä se on PALJON koska en osaa lakata kynsiäni lainkaan. Aina menee aivan reisille ja lakkaa on enemmän iholla kuin kynsissä. Tässä nyt taidonnäytteeni ja todiste siitä kuinka raskaus todella tekee naisen kauniimmaksi, nuo kynnet! Mun kynnet on aina ollu vahvat ja kasvaneet nopeasti mutta tää on nyt jotain ihan mieletöntä, pian voin kiipeillä palmuja pitkin! UGA UGA UGA
Tässä kaikki tältä kertaa, must tuntuu et tää edelleen-halvan-hajuinen-neiti tarkistaa taas et paljon kello on. Ahhhh.