Ulkona oli hämärää, ilma oli kostea, sellainen hyväntuoksuinen, trooppinen. Ulkona satoi vettä ja juoksimme jotain autoa kohti. Auto oli jonkin sortin jeeppi ja sinne kapusi meidän lisäksi ehkä kuusi muuta ihmistä. Istuuduit takapenkille. Kömmin autoon sisään ja aloin katsastelemaan että mihinhän sitä istuisi. Kunnes näin sut. Siellä sä olit, takapenkillä, käsi tuolin selkänojalla, sun kainalo mua odottamassa. Hymyilit. Mä hymyilin. Istuuduin siihen sun viereen, huulet kylmyydestä täristen. Oltiin kaikki litimärkiä, päästä varpaisiin. Mun hiuksista valui vesi, ne pisarat tuntu jäätäviltä pistoilta, en välittänyt. Otit mut kainaloos ja pussasit mun päätä. Siinä me sitten istuttiin, matkalla tuntemattomaan, sun hivellessä mun märkiä kutreja, välillä tiukasti kainaloosi napaten. Ah onnellisuus.
Oltiin jossain suuressa tilassa missä oli sadoittain ihmisiä. Me ei voitu jatkaa enää matkaamme yhdessä. Mä koitin päästä sun luo, sä koitit päästä mun luo. Näin sut väkijoukossa, vilaukselta, sitten taas katosit. Olin paniikissa, tällä kertaa täristen kauhusta, pelosta. En halunnut olla ilman sua. Juuri kun olin luhistumassa maahan, yksin, palasina, sä juoksit mun luo ja otit syliis. Sun kämmen oli mun poskella, tukien leukaa, nostaen mun katsetta ylös. Huomasin että sun silmät täytty kyynelistä mutta et itkenyt, et antanut tunteille valtaa. Näin kun joku mies lähestyi meitä ja tunsin kuinka pidit musta kiinni kovempaa. Tiesin että pian sä olisit poissa. Panikoin. Itkin. Puristin lujempaa. Sut vietiin pois. Mä huusin itkien sun perääs, älkää viekö sitä, mä en voi olla ilman sitä. Sä itkit. Sä huusit että rakastat mua aina.
Istuin meijän mummolan portailla, itkin niin että tunsin sydämeni tuhoutuvan pala palalta enemmän. Olin yksin, mutta tiesin että sä tuut vielä takas. Koska rakkaus.
***
Näin viime yönä unta, unta jossa oli rakkautta enemmän kuin missään pitkään aikaan. Luulen tuntenteeni unen aikana sen lämpimän rakkauden, intohimon ja ikuisen yhdessäolon. Musta tuntui että musta välitettiin, välitettiin niin paljon kuin mä aina välitän. Musta tuntu että mä olin jonkun se ainoa oikea, se ihminen jonka vierestä haluu herätä joka aamu, halaillen ja onnesta hehkuen, sellanen once in a lifetime -rakkaus. Musta tuntuu että mä olin surustakin huolimatta onnellinen.
***
Seisoin parvekkeella viime yönä, kello oli varttia yli neljä ja tirautin pari kyyneltä. Musta tuntuu että olin onnellisin, unessa.
***
Tää äiti on niin väsynyt.
