Jaahas, sitä ois nainen taas rupattelemassa täällä - hjelouu! Reiska viikon vanha ÄITI. Apua, hullulta se näyttää kirjotettunakin. Lausuin sitä tossa ääneen; "Moi mä oon äiti." ja aloin nauraa joka kerta. Noh, äiti tässä moro silti. Mietin tossa kakkavaippoja kiepautellessa että mistähän sitä kirjoittaisi, että mistä ne ihmiset tykkää lukea mutta sitten muistin minkä vuoksi tän blogin ees alotin. Äitini takia. Meijän mamasita oli tosi huolissaan siitä että jää paitsi kun ollaan täällä kaukana niin päätin sitten että alan kirjoittaa blogia josta se voi sitten lukaista että miten täällä menee ja miten raskaus etenee. Kirjotan nyt sitten just siitä mistä kirjottasin äitillenikin, mitä se haluis kuulla. Jos kuitenkin siellä on joku muukin joka näitä rustauksia silmäilee niin kommentoipa kuule ihmeessä niin voin kirjotella vaikkapa ihan koko keisarinleikkaus-kammotuksen, sekavan synnytystarinan, lapsivesien lorautuksen tai Leevin ensimmäisten hengenvetojen. Tai sitten voin lähtee aivan sivukujille ja kertoa mun uskomattomasta-vlogi-riippuvuudesta, nettishoppailun mekasta tai vaikkapa DIY villityksestäni. Boom.
Kun muistelen että mitä sitä itse googlaili menemään ennen koko ruljanssia niin ainakin keisarinleikkauksesta toipuminen, sattuuko/eikö ja sen kammottavan kotiportin aka leikkaushaavan näkö/koko/tuntu ihmetytti. Onko näin? Voin kertoa ihan suorasukaisesti, sen enempiä kaunistelematta että mitä, kenessä ja koska. Raskauden jälkeinen toipuminen ylipäätään kiinnosti/kiinnostaa - mites sua? Ja kun tuossa tuli siellä salillakin ehdittyä rimpuilla hetken ennen pullautumista niin sehän sitten taas on yksi asia - milloinka pääsee taas hutkimaan? Milloin edes uskallan? Näitä mä sitten täällä tuun mietiskelemään ja päivittelemään sitä kuinka #faija on kiva kun teki mun kans Leben.
Kauhian mukava olis kuulla mitä sä haluut tietää, ettei tuu taas ihan too much information -pläjäystä ja tyypit kakoo koneen ääres.
Tässä mä nyt olen, Travis Barkerin kanssa, elossa, turvoksissa kuin märkä rusina. Mutta elossa, ja hitto hiuksetkin on jotenkin upeessa kunnossa btw, mä luulin et niiden kuulu tippuu synnytyksen jälkee? :D Poikanen nukkuu tässä milloin missäkin, hyvin valtaa king size bedin vaikka onkin ihan muikun kokonen. Eilen Leevi kävi ekaa kertaa kaupoilla (ja niin itseasias mäkin! Ja #faija huomautti: "oot ekaa kertaa äitinä liikentees" ja sit mietin koko ajan et näytänkö tarpeeks äidilliseltä. ugh. päädyin siihen että en näyttäny ja jatkoin syvään hengittelyä kun pelotti että jotain tapahtuu ja kyllähän tuo nyt tukehtuu tuonne rattaisiin ja apuaa mulla lipee nää rattaat käsistä ja kasvisrekka ajaa niide päält tai sitten mä ite leviin vaa kaheks palaks keskelle merenherkkuja). Urban Junglessa Lebe kävi kattoo sporttigearia ja sitten tänään ulkoilmakuntosalilla vähän tuhisemassa - aika ÄIJJÄ. (Tääl on jo yli +20 lämmintä blääblää)
