Hei vaan! Sadepäiviä on ollut mutta tämä kirjailija on ollut niin työn touhussa ettei ole ehtinyt blogia kirjoittelemaan. Tavallaan sitä miettii nyt että "eikö muka olisi ollut hetki aikaa", ja olisihan sitä mutta asiat tärkeysjärjestykseen - valitettavasti tällä blogilla ei ole vielä niin komeaa lukijakuntaa että tuntisin ketään laiminlyöväni jos en hetkeen kirjoittele ;) Ilmoitelkaa ihmiset itsestänne jos tulee ikävä, Niina kyllä pistää sitten rakkautta tulemaan!
Tänään kävin nyt siis vihdoin ja viimein siellä lääkärillä. Oli siis kyseessä se uusi lääkäri, paikallisen työkaverini hyväksynnän saanut miekkonen nimeltä Max. Max oli kuin olikin ihan mahtava herrasmies ja kaiken lisäksi heitti juuri sellaista vitsiä jota kaipasinkin. Kerroin työpaikan tytöille kahvitauolla ennen lääkäriin menoa että toivon lääkärin olevan vitsikäs, silmälasipäinen, pieni ja pyöreä. Max on kaikkea tätä ja vielä enemmän! Olen rakastunut tähän lääkäriin heti ensi käynnistä lähtien ja en malta odottaa että pääsen taas jutustelemaan vauvan kuulumisista. Moni on blogeissaan ja puheissaan painottanut sitä kuinka tärkeää on että se oma lääkäri tekee olon mukavaksi ja että tunnelma on avoin ja lämmin. Sain tämän kaiken! *voitontanssi*
Hienon puhelinsovellukseni mukaan olen tänään viikolla 19+1 eli puhekielessä kahdeskymmenes raskausviikko käynnistyi juuri. Nyt Maxin tutkimusten viisastamana voin kertoa että aika samoilla lukemilla meni hänkin. Päädyimme siihen että tuo 19+1 on hyvin lähellä totuutta joten tässä nyt pysytään. Max mittaili vauvamme raajoja, kalloa ja ties mitä, kertoen että kaikki näyttäisi olevan kunnossa ja oikeilla paikoilla (hahah). Yksi mittatulos häntä kuitenkin hämmästytti "this can't be true" ja hän mittasi uudelleen, ja jälleen "noo, can it be true?" ja vielä kolmas ja varmistava mittaus. Muiden mittojen ollessa 19+1 tai 19+4 -tienoilla, vauvamme hienosti näkynyt terhakas reisiluu oli mittojen mukaan 22+0. Täällä kun paikalliset tuppaavat olemaan kovin lyhyitä, oli tämä pisin reisiluu mitä hän oli tämän ikäisellä beibillä nähnyt! :D Ystäväni kommentoidessa "well, the daddy is tall as hell". Ihanaa kun täällä me suomalaiset olemme "helevetin pitkiä" kun pojilla menee 180cm rikki hahah Mutta niin, vauvamme on siis näillä näkymin pitkä koipinen ja kaikin puolin terve. Toivoin hänen pystyvän kertomaan onko kyseessä poika vai tyttö mutta beibi halusi pitää sen vielä salassa. Vauva tykkäsi myös lymyillä ihan lantioluideni perimmäisessä nurkassa joten ultraaminen oli hiukan hankalaa :) 20 minuuttia Max yritti selvitellä sukupuolta mutta turhaan. Päädyimme siihen että sisälläni kasvaa flamingo. :D
Tällä hetkellä meidän flamingo on siis noin 16cm pitkä (peppu-pää) ja painaa sen 277 grammaa. Siellä se näyttää porskuttavan vaikka olen hätäillyt kun potkuja ei ole tuntunut :) Tässä hieno kuva itse julkimosta, joka ei malttanut pysyä paikallaan ja potkaisi ultraääni-kepukkaa muutamaan otteeseen että "hus ny saatana" - saanen esitellä, pääkallo vauvamme sanoo hyvää iltaa! :D (Kasvot kameraan päin, mustat pallot on silmät, kuva vaakatasossa)
Seuraava aikani onkin sitten 3.joulukuuta paikalliseen keskus-sairaalaan katsastamaan synnytysosastoa ja piikiteltäväksi. Samalla täytyy varata aika glukoositestiin diabetesta varten. Pikkuveljelleni todettiin Diabetes Mellitus2-vuotiaana, isälleni ja isoäidilleni todettiin taas aikuis-iän diabetes joitain vuosia sitten joten kuulun "riskiryhmään". Kun ihminen sairastaa diabetesta, glukoosia ei siirry verestä solujen käyttöön riittävästi sen vuoksi, ettei keho tuota tarpeeksi insuliinia tai insuliinin vaikutus on heikentynyt, joten; testiä ennen paastoan 12 tuntia ja sitten vetäisen huiviin glukoosi-vesi-mixin ja sitten otetaan verikoe nro 1, tämän jälkeen odotetaan 1h jonka jälkeen otetaan verikoe nro 2 ja kahden tunnin jälkeen verikoe nro 3. Tällaiselle piikkikammoiselle ihan mahtavaa hommaa! (jumanperkele) Mutta tämä on sitten joskus, en siitä vielä huolehdi :D
Buukkasin ajan myös rakenne-ultraan joka on 5.joulukuuta, ihan jo senkin takia että olen utelias ja haluan tietää montako sormea flamingolla on, mutta myös sen takia että nyt kun ei tuo sukupuoli selvinnyt niin silloin sitten! :)
Seuraavan ajan Maxille varaan tammikuulle koska olen Suomessa 17.12.-5.1. joulua viettelemässä ja näkemässä ihanuuksia "vielä kun ehdin".
Mitähän muuta, ei kai tässä - paljon on tapahtunut muillakin rintamilla elämässäni MUTTA en lupaile nyt mitään että milloin kirjoittelen taasen, ettei vain kukaan pillastu - I WISH :P Tässä hieno keissini josta olen hirmu ylpeä hahah (vieläkin normifarkut jalassa, nappi ei mene kyllä kiinni ja tätä virkaa hoitelee hiuslenksu ;))
Painun nyt vege-subi ja linnunpoikanen masussa lukemaan Jim Gaffiganin "Dad is fat" kirjaa - aivan huippu, suosittelen! Ciao!