Heräsin, kylmä hiki otsalla, näin unta että myöhästyin rakenneultrasta emmekä koskaan saaneet tietää kumpi vatsassani kasvoi ja lopulta kun vauva syntyi, se oli 50/50 molempia, keskeltä kahtia, toinen puoli tyttö, toinen puoli poika. Taannuttelin mielikuvitustani ja hörppäsin aamukahvin huuleen.
Päätimme kävellä lääkäriasemalle ja ulos vilkaistuani vetäsin uuden talvitakin niskaani, uggit jalkaan ja painuimme pihalle. Arvatkaapa oliko kesä tullut takaisin ja aurinko lämppäsi +19 asteisilla säteillään koko matkan, ei pilven pilveä, vain helvetisti hikikarpaloita.
Poikaystäväni kertoi tietävänsä oikopolun. En halunnut myöhästyä joten en sitten aluksi tietenkään luottanut vaan kiukuttelin eräässä risteyksessä kunnes luovutin. Ajattelin että no kai se tietää. Kyllähän se ties. Niinku aina. Puuskutin ja puhkuin, join persikkavettä ja panikoin.
Nyt oltiinkin jo lääkäriaseman edessä, olin varma että no myöhässähän sitä ollaan ku ei toi mies mitään osaa. No oltiin vartti ajoissa.. koska kyllähän sekin jotain osaa, niinku aina.
Lääkäri kutsui meidät huoneeseensa, heitin keissin tiskiin ja alettiin tutkimaan mitä sieltä löytyisikään. Ajattelin jo tässä vaiheessa että no v*tuikshan se menee, niinku tää koko aamu. No eihän se mennyt, Böge on terve kuin pukki ja kaiken lisäksi vielä "good-looking baby", kaikki oli siis kunnossa vaikka vähän liian pienikokoiseksi tätä pitkäjalkaa lopulta kutsuttiinkin.
Lääkäri kertoi: "I know which one it is, but I want to show you". Böge pysyi kiltisti aloillaan (kerrankin!) ja tadaa, siinähän se sitten oli. Kauhistuin. Poikaystäväni virnuili vieressä ja lääkäri kysyi "so which one do you think it is?". Hetken paniikinomaisesti nieleskeltyäni, vastasin hataroiden "a boy".
Astuimme klinikan ulko-ovista takaisin hikiseen talvikesäperkeleeseen ja aloin itkemään. Poikaystäväni ihmetteli että olinko niin pettynyt, kerroin että "Ei, ei se sitä ole. Mutta enhän mä tiijä mitää pojista.." Ja kyyneltulva täytti koko kissanhiekan hajuisen kadun. Toisessa mutkassa hajosin taas, "Entäs jos siitä tulee ihan tyttömäinen ku se on mun kaa". Ja taas se toinen nauroi, "rauhotu nyt, susta tulee maailman paras äiti."
Kirjoittelen tarkemmin asiasta kun saan sulateltua tätä ÄIJJÄMÄISTÄ uutista! Mun sisällä on mies! :D
Böge <3
